Julkaistu , SopettajaSarianna

Hurjat kolme oppituntia on nyt takana. Opiskelijoista 2/3 sai tehtyä itsenäiset työt koulutuspäivän tunnilta ja niitä kävimme lähdekritiikin näkökulmasta tarkastelemaan. Puuttuvasta kolmanneksesta osa selittyi puhtaalla laiskuudella, osa - kuten pelkäsinkin - teknisillä ongelmilla. Ensireaktioni opettajana oli ahdistus: Nytkö jo alkaa työskentely tökkiä? Miten koko kurssi viedään paperittomasti läpi, jos opiskelijat eivät saa palautettua töitään tai avattua lähettämääni materiaalia? Itsekäs itsesäälikin iski hetkeksi: meneekö kymmenien tuntien työ opetusmateriaalien parissa sittenkin hukkaan?

Ongelman syynä on sähköposti. Koska Dropbox, iCloud tai muut vastaavat dokumentinjako-ohjelmat osuvat aika heikosti vielä yksiin eri appsien kanssa, päädyin ratkaisuun, jossa tieto kulkee sähköpostiviestien välityksellä. Jos juuri nyt padien monistamisessa opiskelijoille ei olisi tullut vikaa, kehräisimme varmaankin ryhmäni kanssa tyytyväisyydestä. Sähköpostiviestit kun pdf-muodossa aukeavat kuin unelma iBooksissa, jolloin niitä voi lukea sivusuunnassa selaillen kuin kirjaa. Opettaja saa ne myös kommentoitavaksi auki vaivatta useaankin appsiin.  Jos siis sähköposti kaikilla toimisi...

Olemme aloittaneet työskentelyn äidinkielen kurssilla 2 lähdekritiikistä ja kuva-analyysin perusteista. Olen ilahtunut siitä, miten näppärästi opiskelijat poimivat netistä löytämäänsä tietoa, kuvia ja dokumenttien taustaa käyttöönsä. Ilmeistä päätellen moni perusasia tuli silti vielä uutena tietona, esimerkiksi opiskelijoiden suosimien Wikipedia-artikkeleiden historian, kommenttien ja lähteiden arvioiminen. Osalle oli jopa uutta se, että nämä tiedot todella löytyvät ihan selkeästi nappien takaa. Yhdessä totesimme, että moniin keskustelua herättäviin aiheisiin, kuten rokotuksiin, palmuöljyyn tai trendikkääseen karppaukseen on lähes mahdotonta löytää varmasti puolueetonta ja sitoutumatonta lähdettä. Näitä taitoja testaan sitten prosessiaineessa joululoman jälkeen.

Huomenna opiskelijoiden olisi tarkoitus aloittaa tunnilla kuva-analyysinsa uutis- tai valokuvasta. Oppikirjan kuvatehtävistä ei näyttänyt juuri kukaan kiinnostuvan, kun materiaalivarasto yhtäkkiä padien myötä laajeni suunnatoman runsaaksi. Pari opiskelijaa koki jo lievää ahdistustakin valinnanvapaudesta. jokainen saa valita analyysinsa pohjamateriaalin ihan itsenäisesti. Opettajana ajan samalla tietysti takaa sitä, että jo ennen valintaa opiskelijat joutuvat arvioimaan erittelyn näkökulmasta useita kuvia ja niiden toimivuutta tehtävässä. Kuva-analyysien lukemisen voisi työläyden lisäksi ennustaa olevan kiinnostavaa, koska jo kuvan valinta johdattelee lukijana minua opettajana kohti opiskelijan persoonallista ajattelua ja kiinnostuksen kohteita. Tekstitaidon vastaustekstin mitassa saanen riittävästi tietoa opiskelijan kyvystä eritellä mm. kuvan rakennetta, muotoa ja sommittelua. Varsinaisen tulkintaan painottuvan kuvavastauksen teemme ryhmän kanssa kevätlukukauden puolella. Saa nähdä, miten hyvin opiskelijat saavat tuotua haluamansa kuvan osaksi Pages-dokumenttia ja samalla selvitettyä kuvan lähdetiedot ja kontekstit sekä niiden vaikutukset osana analyysiaan.

Itse olen yllättynyt monistakin seikoista padin käytössäni. Ennakkoon olin huolissani siitä, miten saan välitettyä opetusmateriaaleja opiskelijoille - mac ja windowshan tunnetusti pelittävät yhteen kuin avioeroa lähestyvä pariskunta. Yllätyksekseni olen tehnyt lähes kaikki opetusmateriaalit padillani myös muille kursseille, vanhat windows-dokumenttini ovat auenneet eri ohjelmiin lähelle unelmatasolla ihan asetteluineenkin muokkausta varten ja nautin kovasti Pagesin dokumenttien visuaalisuudesta. Läppäri on kutistunut tulostuksen apuvälineeksi - printterit kolussa ja kotona kun eivät pelitä yksiin padin kanssa. Tämä lieneekin suurin puute opettajan näökulmasta. Tähän meille on luvattu apua koulun päähän ennen joulua. Onpa muutama opetustiedosto myös saanut muokattavaksi alkunsa Dragon-sanelimen avulla samalla, kun sohvalla sukat pukinkonttiin ovat edistyneet kiitettävästi. Ajattelin tarjota sanelimahdollisuutta tällä kurssilla kokeilumielessä apuvälineeksi prosessiaineen suunnitteluun opiskelijoillekin. Osalle saneleminen menee leikistä, mutta voisin kuvitella, että niiden opiskelijoiden, joilla on luki- ja motorisia ongelmia, voisi olla helpompaakin saada ajatuksensa alulle puhumalla kuin kirjoittamalla. Katsotaan, moniko tarttuu tähän apuvälineeseen loman jälkeen.

Nyt juuri heränneenä puunhalaajana mietin jo kielikokeenkin teettämistä sähköisessä muodossa. Omat lukiolaiseni kotona ihmettelivät moista ideaa: entä jos joku katselee ohjeita iBooksista tai netistä? Itse tulin siihen tulokseen, että aika asettaa lurkkimiselle rajat ja oppiminenhan kai on kuitenkin päätavoitteena. Jos joku oppii kielikokeessa materiaaleista lurkkiessaan erottamaan sivulauseet ja lauseenvastikkeet toisistaan sekä panemaan pilkut kohdilleen, mielestäni se on vain hieno asia! Aika pian kokeen teettämisen tavasta on minun tehtävä päätös - koe on lukukauden viimeisellä tunnlla. Eikö paperittomalla kurssilla koekin saisi olla paperiton? Tähän olisi tilausta kyllä appsillekin... Näihin tunnelmiin ja ajatuksiin siis hetkeksi aikaa.